Vielä on virtaa - Aslak
Aslak tuli ravikarttaa katsoen kaukaa Sodankylästä ja valloitti niin kaviourat, kuin ihmisten sydämet.
Aslak on toistaiseksi viimeisin suomalainen aitoa tuhkimotarinaa toteuttanut ravihevonen. Vaatimattoman sukuinen, pikkuvarsana terveysongelmien takia jo elinkelvottomaksi tuomittu hevonen kasvaa 178-senttiseksi jättiläiseksi, nousee sodankyläläisten tuntemattomien amatöörien käsissä Suomen huipulle ja osa sen juoksemista palkinnoista lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen.
Aslak syntyi Sodankylän Torvisen kylään Kaija Piiroselle ja Mauri Uusitalolle heinäkuun puolivälissä 2001. Se kävi synnyttyään kuoleman porteilla saatuaan bakteerin aiheuttaman varsahalvauksen - yleisinfektion - mutta selvisi ja aloitti jättimäisen kasvunsa. Se sai imeä emäänsä 11-kuukautiseksi asti, ja sen säkä hipoi jo tuossa vaiheessa samoja korkeuksia, kuin 163-senttisellä emällänsä.
Piironen ja Uusitalo eivät halunneet hätäillä tällaisen alun saaneen hevosen kanssa, etenkään kun sen kasvu pysähtyi vasta nelivuotiaana 178-sentin kohdalla. Niinpä koelähdön aika oli vasta nelivuotiaana 17.7. ja paikkana Kaukosen 800 metrin rata. Tulos 25,5 ei antanut vielä viitteitä tulevasta, eikä sitä tehnyt oikein vielä ensimmäinen starttikaan. Ensimmäinen ennätys kirjattiin luvuin 22,9ke ja kahdeksas sija toi Martti Karjalaisen ajamana 50 euroa.
Uran avausvoitto tuli seitsemännessä startissa lokakuussa Oulussa, mutta vasta viisivuotiaana huhtikuussa alettiin heräilemään, että kyseessä saattaa ollakin poikkeuksellinen lahjakkuus. Aslak voitti Bodenissa ja paransi ennätystään kerralla kolmatta sekuntia numeroihin 16,7aly. Maan pinnalle tultiin kuitenkin nopeasti rymisten, ruunan yleiskunto heikkeni keväällä nopeasti ja lopulta se otti takajaloillaan vain muutaman sentin askelta. Tutkimukset osoittivat, että sen virtsan pH oli liian emäksinen, mikä oli kerännyt kalkkisakkaa. Kivulias vaiva saatiin salmiakilla kuntoon. Nyt alkoi Aslakin lopullinen nousu täydellä teholla, valtakunnallista huomiota se keräsi ensimmäisen kerran Antti Teivaisen ajamalla heinäkuisella Oulun nousijadivisioonan voitolla.
Kaija Piironen oli pari vuotta aiemmin pudonnut tallin katolta ollessaan tyhjentämässä sitä lumesta. Hän mursi selkänikamansa ja hänet lennätettiin Aslak-pelastushelikopterilla Rovaniemelle. Siellä sairaalan sängyssä maatessaan hän päätti, että jos Aslak jotakin joskus tienaa, niin viisi prosenttia siitä lahjoitetaan Lapin sairaanhoitopiirille, ja sitä kautta pelastushelikopterin ylläpitoon. Kuusivuotiaana Aslak tuki kaimahelikopteria jo toden teolla. Arvokkain voitto tuli Umåkerin VK-Mästarenin finaalista Petteri Joen ohjastamana, 125 000 kruunua eli euroissa mitaten 13 787.
Seitsemänvuotiaana Aslak oli uransa huipulla, vuosiansiot hipoivat 100 000 euroa ja se juoksi myös lopulliseksi ennätyksekseen jääneen ajan 11,6a. Kultaloimen 13 000 euron ykkönen oli kauden arvokkain voitto, mutta ehkä jopa kaikkia kauden seitsemää voittoa riemastuttavampi oli Sweden Cupin finaalikakkonen. Keulasta voittaneelle Scarlets Ainolle Aslak ei voinut mitään, mutta seurasi tämän selästä hienosti kakkoseksi 11,6a-ennätyksellään. Kesällä Aslak sai sääskien aiheuttamia voimakkaita allergisia reaktioita iho-oireineen, eikä se pystynyt vastaamaan esimerkiksi St Michel -kutsuun ja kausi jäi lopulta hieman kesken.
Kahdeksanvuotiaana Aslak jatkoi huipulla, mutta aivan edellisvuoden loistokkuutta siinä ei ollut. Viittä ykköstä arvokkaampi oli Suomen mestaruuden kakkonen. Ruuna jatkoi kilpailemista 11-vuotiaaksi asti ailahtelevalla menestyksellä. Parasta Aslakia nähtiin aina ajoittain, kuten kun se vielä kymmenvuotiaana pesi yllättäjänä nimekkään porukan Helsinki-ajossa Jarmo Saarelan ajamana. Vuonna 2012 Kaija Piironen ja Mauri Uusitalo päättivät jättää 11-vuotiaan Aslakin eläkkeelle. Pakottavaa terveydellistä syytä tähän ei ollut - uran toiseksi viimeinen startti toi vielä ykkösen Sodankylästä - mutta he katsoivat ruunan täysin palvelleeksi.
Hevosurheilun torstai 8.12. numeron Vielä on virtaa -sarjassa käydään paikan päällä Sodankylässä katsastamassa, miten Aslak tänään viettää hyvin ansaitsemiaan eläkepäiviä.
