Pahoja onnettomuuksia sattuu raveissa harvoin, kun verrataan tapahtuneita onnettomuuksia totoravilähtöjen määrään. Ravikilpailusäännöissä vaaditaan riittävää ensiapuvalmiutta, mutta ambulanssia paikalla ei seisoteta.
Porissa kolaroitiin viikonloppuna pahasti, kun Antti Ala-Rantalan ohjastama Eikfaksen kaatui radalle ja takana juossut Jyllätys törmäsi siihen täydellä vauhdilla. Jyllätystä ohjastanut Juha-Pekka Ahonen lensi muutaman metrin ilmalennon ja iskeytyi rataan. Ala-Rantala taas jäi kaatuneen Jyllätyksen alle puristuksiin. Molemmat ohjastajat ovat edelleen sairaalassa.
Kolarin jälkeen selvisi, että radalla ei ollut ambulanssia kuljettamaan loukkaantuneita hoitoon, vaan kuljetuskalustoa odoteltiin joitakin minuutteja. Paloesimies, suurkilpailuvalvoja ja Suomen Hippoksen turvallisuusasiantuntija Matti Syrjä kertoo, että käytännössä missään raveissa ei päivystävää ja hoitopaikkaan kuljettavaa ambulanssia ole. ”Sairaankuljetusta tekevää ambulanssia ei pidetä paikan päällä. Suomessa sairaankuljetuksesta vastaavat sairaanhoitopiirit, jotka järjestävät alueensa ensihoitopalvelun, ja kuljettaminen on luvanvaraista.”
”Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että loukkaantuneet olisivat olleet ilman apua. Jokaisella radalla ravien aikana on ensiapuvalmius ja henkilöt, jotka arvioivat potilaan kunnon ja pystyvät tekemään ensiaputoimenpiteitä. Mikäli tilanne on sellainen, että sairaankuljetusta tarvitaan, niin he hälyttävät paikalle ambulanssin.”
Viikonlopun tapahtumien jälkeisissä keskusteluissa moni on ollut siinä luulossa, että ravien aikana paikalla pitäisi olla nimenomaan ambulanssi. Tämä on kuitenkin vanhentunutta tietoa.
”Silloin, kun sairaanhoito ja -kuljetus siirtyivät sairaanhoitopiireille eli kun viranomaisjärjestelyt muuttuivat, oli ravikilpailusääntöjä tarkennettava. Sääntöä ei lievennetty, vaan muutettiin sanamuotoa niin, että ravitapahtuman ensiaputoiminnassa pitää huomioida myös tapahtuman suuruus ja siten syntyvät turvallisuusriskit. Tällöin tulee selvittää ensihoidon riittävyys sairaanhoitopiiriltä, jossa asiaa käsittelee ensihoitokeskus.”
Miksi ensiapua ei sitten edelleen voida velvoittaa hoitamaan järjestämällä paikalle ambulanssi?
”Sairaanhoitopiiri ei pääsääntöisesti hyväksy päivystävää virallista ambulanssia mihinkään tapahtumaan. Ei siis muihinkaan tapahtumiin kuin raveihin. Autoja ei ole irrottaa seisomaan tyhjän panttina. Siinä olisi sekin riski, että ambulanssin pitäisi lähteä kesken kaiken hälytyskeikalle ja sitten tapahtuma keskeytyisi. Sitä voisi jatkaa vasta kun ambulanssi joskus palaisi.”
Ravikilpailusäännöissä järjestävältä radalta vaaditaan ensiapuvalmiutta ja todetaan seuraavasti: ”Ravikilpailuissa pitää olla riittävä ensihoitovalmius, kuten sairaankuljetusyksikkö tai alueen sairaanhoitopiirin hyväksymä muu ensihoitojärjestelmä.”
Matti Syrjä tarkentaa, että sairaankuljetusyksikkö ei tänä päivänä tarkoita virallista, päivystävää ambulanssia. ”Sairaankuljetusyksikkö on hieman harhaanjohtava nimike, koska sillä tarkoitetaan nykyään ajoneuvoa, joka toimii ensiapuhenkilöiden päivystyspisteenä ja autona, jolla tavoitetaan potilas mahdollisimman nopeasti. Ajoneuvossa säilytetään myös ensiapuun tarvittavaa välineistöä. Yksiköllä tarkoitetaan kokonaisuutta, jossa ajoneuvon lisäksi on myös ensiapuun kykenevä henkilöstö.”
Sairaankuljetusyksikön Suomen raviradoille toimittavat pääsääntöisesti yksityiset toimijat, pelastuslaitoksien urheiluseurat, SPR tai vapaapalokunnat. Palvelun ostavat raviradat vastaavat palvelun tasosta. Matti Syrjä huomauttaa, että viranomaisilla ei välttämättä ole kattavaa käsitystä ravien turvallisuusuhista, joten palvelun taso on aina viime kädessä yleisötapahtuman järjestäjän eli järjestävän radan vastuulla.
”Ensiapu ei ole radalla pelkästään kilpailijoita varten, vaan heillä pitää olla valmius hoitaa niin äkilliset onnettomuudet, kuten Porissa, tai yleisön joukossa sattuneet sairaskohtaukset. Ja onnettomuuden sattuessa tietysti pyrkiä estämään lisävahingot.”
Käytännössä viralliseen sairaankuljetukseen kykenevä yksikkö ei toisi raveihin juurikaan lisäarvoa.
”Olipa ensiapuvalmius järjestetty minkä toimijan kautta tahansa, niin protokolla menee niin, että paikan päällä oleva yksikkö antaa ensiapua ja hälyttää lisävoimia tarvittaessa. Kuljettava auto tulee paikalle hoitamaan potilaan kuljettamisen. Tai jos oikein iso hätä tulee, niin paikalle saadaan vaikka lääkäri ja helikopteri.”